Kirmeli

Kun Kellosalmentieltä katselee Alijärvelle avautuvaa maisemaa, kiinnittyy huomio etualalla kolmeen pieneen rinnakkain olevaan saareen. Kaikki nämä saaret ovat tiheästi puuston peittämiä. Pienin näistä Vehkolahden saarista on pohjoisin eli kirkonkylältä tultaessa viimeisenä, lähinnä rantaa. Saaren I. K. Inha on valokuvannut jo alkukesällä 1892 käytyään Padasjoella kokeilemassa uutta kameraansa. Valokuva tästä Alijärven pikkusaaresta, vai pitäisikö sanoa luodosta, … Lue lisää

Säännöllisen laivaliikenteen alkaminen Päijänteellä 1800-luvun puolivälissä edellytti kunnollisten rantautumispaikkojen, laivasiltojen, rakentamista myös Padasjoelle. Läänin kuvernööri velvoitti jo vuonna 1861 padasjokelaisia rakentamaan kunnollisen laivasillan pitäjään ja kunnostamaan sinne johtavan tien, joka nykyisin on osa Kellosalmentietä. Kuntalaiset eivät halunneet ottaa vastaan tätä uutta rasitusta ja valittivat kuvernöörin ehdotuksesta. Mainiemen sahan historia liittyy kiinteästi Arrakosken tienoon rautateollisuuden vaiheisiin.  … Lue lisää

Aiempien blogien kuvissa olette päässeet katselemaan maisematien näkymiä kuvista, jotka on valokuvattu maantasosta. Padasjokelainen valokuvauksen harrastaja Seppo Poikolainen käyttää kuvatessaan myös droonia/dronea eli pienoiskopteria, joka lennätetään jonkun matkaa puiden latvojen yläpuolelle ja sieltä kopteriin kiinnitetty kamera ottaa valokuvia. Droneja ohjataan maasta käsin kauko-ohjauksella ja/tai siinä on automaattiohjaus. Tämän blogin kaikki kuvat ovat Seppo Poikolaisen valokuvaamia.

Vanhimmat kirjalliset merkinnät Konrad Into Nyströmin yhteyksistä Padasjokeen ja padasjokelaisiin on ajoitettavissa 1870-luvun lopulle. Tuolloin hän oli jo päässyt ylioppilaaksi Hämeenlinnan normaalilyseosta ja vaihtoi nimekseen Into Konrad Inha vuonna 1878. Suomen maisemia kirjassa hän kuvailee yhteyksiään Padasjoella näin: ”Näissä seuduissa elettiin säätyläisten kesken loisteliaasti ruukkien voima-aikoina. Joku verta vanhaa ylimyksellisyyttä oli vieläkin säilynyt, vaikkei täällä … Lue lisää

Kesällä 1913 I. K. Inha valokuvasi paljon Etelä-Päijänteellä, Kellosalmella ja Seitniemellä. Hänellä oli varmaan monasti purjehtiessakin kameravarustus mukana, sillä Inhan Padasjoki-kuvissa on järvimaisemia Päijänteeltä, sekä kuvia hänen Tiira purjeveneestään. Inha näyttää välillä rantautuneen mm. Virmailaan, Koskenlahden Tuomassaareen, Lietsaareen ja Vähä-Kellosalmelle valokuvaamaan. Kellosalmen mantereen puoleisille kukkuloille hän saapui kuvausvarusteineen ainakin joitakin kertoja hevoskyydillä käytyään pyytämässä kyyditystä … Lue lisää

Päijänteen suurimman saaren Virmailan erottaa mantereesta kapea Kellosalmi. Vuosisatoja Virmailan (aiemmin Virmala) ja mantereen väliä kuljettiin jäättömään aikaan veneellä, talvella kävellen, potkukelkalla tai hevosen vetämässä reessä jäätietä pitkin. Suuri edistysaskel salmen yli liikennnöinnissä oli lossiliikenteen alkaminen vuonna 1952. Lossilaiturit olivat mantereella nykyisen Siltapuiston rannassa (Kahvila-ravintola Kelossi), ja Virmailan puolella Kellosalmen kartanon (nykyisin Rautiola) piha-alueen kohdalla. … Lue lisää

Konrad Nyström (vuodesta 1887 I. K. Inha) ihastui ja rakastui jo lukiolaispoikana Hämeenlinnassa monen muunkin lyseolaisen ihailemaan Aini Maria Bonsdorffiin. Nuoruudenrakkaus kulki Inton mielessä ja mukana kauan, vielä kymmenisen vuotta senkin jälkeen kun hän jo tiesi, ettei saisi Ainista puolisoa. Inhan tunteet hiipuivat vasta kun Aini kihlautui, mutta rakkauden kaipuu säilyi häen mielessään vielä pitkään. … Lue lisää

Aloitan Kellosalmentien (toivottavasti piakkoin myös I. K. Inha maisematieksi nimitetyn) esittelyn Kullasvuoren koulukeskuksen vanhimmasta talosta, nykyisen Kellosalmentien tuntumassa. Hiljan keltaiseksi maalattu koulutalo valmistui vuonna 1874. Pitäjän ensimmäinen kansakoulu sai nimekseen sijaintikylän mukaan Jokioisten kansakoulu. Rakennus on salvottu hirsistä, joita pitäjäläiset lahjoittivat manttaalinsa mukaisen määrän. Rakennuksen rahoitti lainalla Padasjoen kunta, ja sen urakoi tehtaanisännöitsijä Schultz 2 … Lue lisää

Kellosalmentieltä, Alijärven kohdalta, avautuu järven yli näkymä taivaanrantaan asti. Siellä jossain tumma horisontti aaltoilee metsäpeitteisten kukkuloiden rajaamana, valkeiden poutapilvien alla. Kukkuloista korkeimmalle kurkottaa Majuanvuori, jonka laki on noin 215 metriä merenpinnan yläpuolella. Alijärven pinnasta (keskivesi 81,2 mpy) korkeuseroa tämän Padasjoen korkeimman mäen laelle on 134 metriä. Horisontin aaltoviivassa on lovia, jotka ovat seurausta avohakkuista. Majuankin … Lue lisää

Haukka-Kustaa oli syntynyt Päijänteen Haukkasalon saaressa, ja kasvanut siellä ankarissa elinoloissa mieheksi. Uuno Pulkkila kuvailee ”Padasjoen historia” -kirjassa (1984) savupirtin asukkaaksi nimittämäänsä Haukka-Kustaata näin: ”Kustaan suku oli sijoittunut Päijänteen karulle kalliosaarelle, Haukkasaloon. Jo hänen isänsä ja isoisänsä olivat asuneet siellä. Kustaa tunnettiin nuorena voimakkaaksi ja notkeaksi kuin saaristolainen. Erinomaisena tansijana hän oli suosittu torpissa ja … Lue lisää