Laatokan rannoilla 1890-luvulla

Seminaarinlehtori O. A. Forsström ylistää vuonna 1894 ilmestyneessä kirjassaan ”Kuvia Raja-Karjalasta” Pohjois-Laatokan saariston kauneutta. Saariston kauneuden vastakohdaksi hän nostaa muualla Laatokan rannoilla tyypillisen ”itäeurooppalaisen tasangon” ja Itä-Karjalan tasaiset sekä metsäiset salomaat”. ”Laatokan pohjoiset rantamaat ovat epäilemättä maamme kauneimpia seutuja. Näyttää siltä, ikään kuin täällä Suomen sisämaan ja merenrannikon luonto olisivat yhtyneet viimeiseen ponnistukseen, muodostaakseen oikein … Lue lisää

Sortavala – syrjäinen pikkukaupunki 1890-luvulla ja nyt

Sortavala oli 1890-luvulla Venäjän keisarikunnan syrjäinen pikkukaupunki autonomisen Suomen kaakkoiskolkalla, huonojen liikenneyhteyksien päässä muusta Suomesta. Keisarikunnan pääkaupunki, Pietari, oli lähempänä ja helpommin saavutettavissa kuin Helsinki. Laajaa Laatokkaa pitkin pääsi jäättömään aikaan Pietariin ja muualle Venäjälle helpoiten laivalla. Helsinkiin tai johonkin muuhun kohteeseen Suomessa matkattaessa oli aluksi turvauduttava omiin jalkoihin tai hevoskyytiin ja laivaliikenteeseen järviä pitkin. … Lue lisää

Into Inha tapaa ystäviä ja tuttavia Sortavalassa

”Hauskan yllätyksen valmisti minulle Into Inha, joka kulkien ensin Stålhbergin palkoissa ilmestyi kaupunkiin mukanaan mahdottoman suuri omilla keveillä rattaillaan kuljetettava valokuvauskone. Hän haeskeli Sortavalan saariston kauneimpia näköalapaikkoja ja minäkin muutaman kerran seurasin mukana. Yhdessä kävimme Mäkisen Myllykylässä, jossa Halonenkin sattui olemaan ja Forsströmin kesäkodissa Haavuksessa.” (Katkelma Y. Sadeniemen julkaisemattomista muistelmista.) Edellä olevan tekstin kirjoittaja Yrjö Sadeniemi … Lue lisää

Sortavalan seminaarilaisia Laatokan-Karjalaa kehittämässä

”Kymölän puolella minulla oli opettajain joukossa monta tuttavaa. Heidän opastuksellaan tutustuin näitten seutujen luontoon ja kansaan, opin tuntemaan ne harrastukset, jotka täällä elivät Raja-Karjalan kohottamiseksi muun Suomen tasalle. Toiset näistä opettajista olivat seudun omia poikia, kiintyneet kotiseutuunsa lapsuuden siteillä, toiset olivat muualta tulleita, mutta nämäkin ”ulkolaiset” olivat kaikella harrastuksellaan syventyneet sekä luontoon että kansaan ja … Lue lisää

Sortavala Kuhavuorelta

”Tuo pieni soma kaupunki Laatokan pitkän salmen rannalla oli tavallaan kuva uudesta ajasta, joka oli koittanut vanhalle Raja-Karjalalle. Vakkolahden itäpuolella, taikka oikeastaan koillispuolella, on vanha kaupunki laivasiltoineen, kauppoineen, sen länsirannalla taas Kymölän puoli seminaareineen, uusine taloineen, asemarakennuksineen ja sairashuoneineen. Itäpuolella se aika, jolloin tämä Raja-Karjalan keskusta vielä eli omissa hoteissaan ja omaa elämäänsä – vaikka … Lue lisää

Kuvausmatkalle Itä-Suomeen kesällä 1893

”Vietin 1890-luvun keskivaiheilla kesäaikojani Sortavalassa, kuvaillakseni sikäläisiä maisemia, joita mainittiin luonnonkauneudestaan, ja tutustuakseni rahvaaseen, jonka omituisista vanhoista oloista olin kuullut kerrottavan.” (I. K. Inha, Suomen maisemia 3.p, s.136) Alkuvuodesta 1890 I. K. Inha pääsi toimittajaharjoittelijaksi Uuteen Suomettareen ja jo saman vuoden marraskuussa hänet vakinaistettiin. Toimittaja Inha otti kesällä 1893 lehtityöstä vapaata ja matkusti Karjalaan nyt … Lue lisää

I.K. Inhan jäljille

​Olen syntynyt Virtain Jäädyspohjan kylässä 12.11.1865. Sain kasteessa nimen Konrad Into Nyström. Kaikki sisarukseni kuten minäkin saimme ensimmäisen nimemme syntymäpäivämme nimipäiväsankarin mukaan. Pojille otettiin ensimmäinen nimi suomenkielisestä allakasta, tytöillä nimien järjestys oli päivastainen. Jos vierasnimen sukupuoli oli väärä, se muunnettiin sopivaksi jollain päätteellä. Minä vaihdoin nimeni Into Konrad Inhaksi vuonna 1887. Inha nimen ”lainasin” viisivuotiaana … Lue lisää