Galleria Pikantti 28.5. – 30.6.2016, Padasjoki
I.K. Inhan Tiira purjevene Päijänteellä, ankkurissa Koskenlahden pohjukassa, Pykälänlahdella. Kuva I.K. Inha 1913
I.K. Inha (1865–1930) tunnetaan Suomen kulttuurihistoriassa monipuoliseen uran yltäneenä lahjakkuutena. Hän teki laajan tuotannon valokuvaajana, toimittajana, kirjailijana ja kääntäjänä. Hän oli aktiivinen toimija ja kulttuurimatkailija, mutta samalla herkkä haaveilija, romanttinen ja rauhaton sielu. Valokuvaajana Inhalla oli keskeinen rooli suomalaisen identiteetin muovautumiseen 1900-luvulle tultaessa. Hän kuului Suomen kansallistaiteilijoiden sukupolveen. I.K. Inhan ikätovereita ja ystäviä olivat Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Jean Sibelius. Taiteen kultakausi ulottui hänen kauttaan myös valokuvaan.
Olemme seuranneet I.K. Inhan jälkiä toiveiden mailla, Padasjoella ja Päijänteellä. Tänne nuoren Into Konradin toi kouluaikainen ihastus Aini Bonsdorffiin, josta kasvoi lopulta Into Inhan myöhempään elämään voimakkaasti vaikuttanut rakkauden pettymys. Padasjoen maisemat ja luonto vetivät valokuvaaja I.K. Inhaa jatkuvasti puoleensa ja hän asui näillä ”toiveiden mailla” useaan otteeseen.
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa on noin 200 valokuvaa ja negatiivia, jotka Inha on ottanut Padasjoelta ja Päijänteellä. Näyttelymme ja kirjamme I.K. Inhan kuvat on koottu tästä aineistosta digitoimalla alkuperäiset lasinegatiivit ja viimeistelemällä ne huolella. Huomattava osa kuvista tulee nyt ensimmäisen kerran esille. Monet Inhan kuvauspaikoista ja vaellusreiteistä Padasjoella on niin ikään pystytty selvittämään huolimatta maisemassa tapahtuneista merkittävistä muutoksista.
Valokuvaaja- ja kirjailijauraa vähemmälle huomiolle Inhaan käsitelleessä kirjallisuudessa on jäänyt Inhan merkitys yhtenä viime vuosisadan alun luonnon suojelemisen edelläkävijöistä Suomessa. Hän näki luonnon monimuotoisuuden arvon niin ojanpenkan pensaikossa, sen kasvillisuuden rikkaudessa kuin koskemattomassa aarnimetsässä, ja häneltä riitti ymmärtämystä myös kulttuurimaiseman kauneudelle.
I.K. Inha kirjoitti vuonna 1914 artikkelinsa ”Sortunut sävel”, joka koskettaa yhä tämän päivän lukijaa. Into Inha näki tulevaisuuteen, hän arvosteli ihmisten lyhytnäköistä ja ahnetta luonnon hyväksikäyttöä. Kunniansa saavat kuulla niin metsänraiskaajat kuin ”kopea sivistysihminen”, joka ylvästelee ”etevillä murha-aseilla ja voimakoneilla”. Kesä Padasjoella avasi Into Inhan silmät ympäristön myllerrykselle. Kokemus on lähtökohta tälle Inhan luontotestamentiksi muodostuneelle kirjoitukselle.
Luonnonkauden rinnalla Into Inha valokuvasi metsäraiskioita ja sitä kuinka teollistuminen ja ivilisaatio käyttivät luonnonympäristöä. Hänen valokuvansa ovat Suomessa ensimmäisiä, joita on julkaistu kriittisesti luonnonhävitystä käsittelevien tekstien yhteydessä.
Inhan mielestä ihmiset eivät enää voi kävellä metsässä ajattelematta markkoja ja pennejä. Hänen tulevaisuudenkuvansa metsäluonnon nopeasta köyhtymisestä toteutuu silmiemme edessä. Tänään retkeläinen toteaa Inhan tavoin: ”Jos missä tapaa säilyneen metsän, vanhaa hongikkoa ja synkkää korpea, niin on se kuin muuttokansaa, joka odottaa vuoroaan.”
Olemme koonneet tämän näyttelyn kuvista myös kirjan ”I.K. Inha toideiden mailla”. Ajatus kirjan kokoamiseen Inhan Padasjoella ottamista valokuvista ja niiden oheen liitetyistä hänen elämänvaiheistaan Päijät-Hämeessä kertovista artikkeleista syntyi kootessamme valokuvanäyttelyä Padasjoelle. Inhan ennen näkemättömät kuvat ansaitsivat tulla muidenkin kuin näyttelyvieraiden ulottuville. Inhan kiinteä ja vuosikymmeniä kestänyt yhteys Padasjokeen on jäänyt aiemmassa kirjallisuudessa vain hajanaisiksi maininnoiksi, nyt korjaamme tätä puutetta.
Kirjamme ”I.K. Inha toiveiden mailla” on kustantanut Maahenki Oy, ja se on julkaistu Musta taide kirjasarjassa. Veikko Neuvonen & Tuomo-Juhani Vuorenmaa