Kesällä 1913 I. K. Inha valokuvasi paljon Etelä-Päijänteellä, Kellosalmella ja Seitniemellä. Hänellä oli varmaan monasti purjehtiessakin kameravarustus mukana, sillä Inhan Padasjoki-kuvissa on järvimaisemia Päijänteeltä, sekä kuvia ...

Vanhimmat kirjalliset merkinnät Konrad Into Nyströmin yhteyksistä Padasjokeen ja padasjokelaisiin on ajoitettavissa 1870-luvun lopulle. Tuolloin hän oli jo päässyt ylioppilaaksi Hämeenlinnan normaalilyseosta ja vaihtoi nimekseen Into ...

Aiempien blogien kuvissa olette päässeet katselemaan maisematien näkymiä kuvista, jotka on valokuvattu maantasosta. Padasjokelainen valokuvauksen harrastaja Seppo Poikolainen käyttää kuvatessaan myös droonia/dronea eli pienoiskopteria, joka lennätetään ...

Säännöllisen laivaliikenteen alkaminen Päijänteellä 1800-luvun puolivälissä edellytti kunnollisten rantautumispaikkojen, laivasiltojen, rakentamista myös Padasjoelle. Läänin kuvernööri velvoitti jo vuonna 1861 padasjokelaisia rakentamaan kunnollisen laivasillan pitäjään ja kunnostamaan ...

Kun Kellosalmentieltä katselee Alijärvelle avautuvaa maisemaa, kiinnittyy huomio etualalla kolmeen pieneen rinnakkain olevaan saareen. Kaikki nämä saaret ovat tiheästi puuston peittämiä. Pienin näistä Vehkolahden saarista on ...

Ajatus Suomen nähtävyyksien ja maisemien valokuvaamisesta syntyi 1800-luvun lopulla maantieteilijöiden keskuudessa, ja ideaa lähti viemään eteenpäin Suomen maantieteellinen seura. Seura oli perustettu 1888. Myös helsinkiläiset valokuvaamot, ...